Leuka rintaan ja matkaan. Chin up and towards new adventures.

Wilanovin jälkeen taas pientä etsimistä mitä tekisin seuraavaksi.
Aloitin kokoamalla vapaaehtoisrykmenttin haalimiani sekalaisia figuja - varsinaisia vapaaehtoisten omia figuja on vain 1 blisteri - 3 alustaa. Lisäksi puolalaista kasakkaratsuväkeä, zaporogikasakkaa, valakialaista ratsuväkeä ja muutama alusta ihan irtofiguja. Ajatuksena on sekoitella näistä porukka joka yhdessä jo maalattujen vapaaehtoisten kanssa muodostaa joko vahvan vapaaehtoisrykmentin tai rungon heikolle vapaaehtois- ja aatelisnostoväen rykmentille. Ja voivatpa samat figut esiintyä kotipöydällä puolalaisina kasakoinakin. Ero suomalaisen silmiin on aika pieni. En kuitenkaan viitsinyt pohjamaalauksen jälkeen heti ottaa tätä hevoslaumaa työn alle vaan nostin herrat  hyllylle odottamaan inspiraatiota.

Wallachians in front, mixed figures and zaporogians in middle row followed by cossack cavalry and real volunteers

After Wilanov I have been vacillating on what I want to concentrate  now. I started by assembling and priming a roughly regiment size force of different figures I intend to use as Polish volunteer regiment or less quality cossacktype cavalry. I shied away from painting all that horseflesh at this point though.

So I haver been doing some inventory of old projects and picked up an old project form couple of years past, hevay cavalry by Mirliton, for our Italian wars Pike and Shotte games. These fellows have languished in a box - armour painted but not much else. Progression at this point, most of the horses, plumes and red reins.

Mixture of Mirliton men at arms.

Olen tehnyt jonkun verran inventaariota vanhoista projekteista, etsin tankkeja What a tanker peliin, ja nostin pöydälle tämän vanhan projektin. Pieneksi välipalaksi  Mirlitonin ratsumiehiä Italian sotiin. Ei ehkä välitöntä pelikäyttöä, mutta sopiva määrä figuja, jotka ovat lojuneet laatikossa panssari maalattuna jo pari vuotta. Tässä vaiheessa saaneet väriä hevosille, valjaille ja töyhdöille. Jos saan peitset ja liput fiksattua sujuvasti tämä voi valmistua melko kivuttomasti.

Progress on Japanese, Italian, Turkish and Caribbean fronts. Edistystä Kaukoidän, Italian, Turkin ja Karibian rintamilla

Doing inventory and clean up on the work bench brought up a small forest of bamboo that has waited basing for ages. In same vein I added grass and tufts to several divergent units: reiters from Italian wars, Ottoman sipahis, Gallic cavalry, Poenic cavalry and Ligurian infantry.

Reiters and sipahi

Gauls, Poenic citizen cavalry, Ligurians and Gdansk (Danzig) general with his retinue

Pöydän raivauksen sivutuotteena tuli rakenneltua pieni bambumetsikkö jonka tarpeet on olleet pöydällä iät ja ajat. Samalla tuli nurmetettua melkoisen kirjava satsi yksiköitä: Italian sotien keihäinn aseistettuja reitereita, gallialaista ja puunilaista ratsuväkeä, ottomaanisipaheja, ligurialaista kevyttä jalkaväkeä ja Danzigin kaupunkiarmeijan kenraali.

Ettei fokus säilyisi liian terävänä posti toi lisää leluja Blood and Plunderiin: Iron Gate Sceneryn 3d tulostettuja veneitä ja hylkytavaraa. Kanootti, keskikokoinen soutuvene ja iso purjevene. Oikein kivaa kamaa, hyvin jännä nähdä miten ottavat maalia.

  Not to stay too focused I ordered some new toys for Blood and Plunder. I felt my maroons and buccaneers needed couple of boats in addition to their sloop and thus fell for Iron Gate scenerys offerings. Medium rowboat, canoe, and large sailing boat plus some flotsam. Inspiring stuff, interesting to see how surface behaves uner paint.

Battle inspired by Agnadello - Ranskalaiset venetsiaa kurmoottamassa

After a long break me and my gaming buddy returned to Pike and Shotte.
He wanted to give outing only to the Venetians he had painted fully, while I wanted to use everything I have on various stages of completion. (The Italian wars guys were producy of my first painting efforts, so they were now a bit painful to look at.)

Googling Aganadello I deviced a simplish scenario. Venetians deploy on the table - Frenchies - their opponents - come at them in three waves. First phase lasting to round 8 or until French advance force is broken. If Venetians can do that they get the first set. Second phase group almost equal toVenetians, with victory condition being if I can beat the Venetian center to submission. Third wave, superior to original Venetian group in numbers was to appear 8 rounds after the second - now Venetians either have to beat the Frenchies or evacuate their troops.

 Venetians have a battaglia of Stradioti with 4 units and a commander. Main force with four pike blocks, one block of halberds, two units of swordsmen, two light batteries of cannon and two units of arquebusiers with skirmish ability. Lastly the Venetian commander, drunk perhaps, begins the game with his heavy cavalry and mounted handgunners, two units of both and an inept cavalry commander.

Venetsialaisten pääjoukko keskellä, stradiotit kuvan oikeassa ylälaidassa

First to meet the Venetians is the reconnaisance group led by (anachronistic) Piero Medici who brings to field 4 units of stradioti, 3 with lances, a block of Italian mercenary pikes supported by line of arquebusiers and a line of swordsmen.

This battaglia was agreed to not count towards French army breaking  point, since it was meant to be sacrificial. Game started with French advance - fast one by stradioti - slower by infantry. Venetian commands started badly and his troops mainly waited passively for couple of first rounds. (With all random commanders I ended up with mediocre, but competent battagliacommanders, except last cavalry commander who was brilliant and  king Louis XII who was having a splendid day.) Stradioti of this group managed to destroy the Venetian cannons and in a mad dash seriously hurt another unit of swordsmen - shaking them. That was the extent of damage done by my avantgarde though. Surrounded by sweeping motion of the stradiots to their flank and threatened to their front by superior Venetian center the troops formed a hedgehog to protect them from the attack of the horsemen. This left them vulnerable to shooting and piecemeal they were shot to breaking point by round 6. Thus Venetians won first set.

French stradioti have destroyed the cannons, their colleagues plague the swordsmen.  Albanialainen ratsuväki on tuhonnut venetsialaisen tykit. Kollegansa kiusaavat venetsialaisen miekkamiehiä.

The stradioti who achieved stuff have been annihilated. Venetians advance in the center is hindered by the shaken mercenary swordsmen who are trying to flee. Tuhoia tehneet albaanit on lahdattu. Venetsian eteneistä haittaa palkkasoturimiekkamies yksikkö, joka rallyn epäonnistuttua haluaa lopettaa sotimisen.

After losing all the stradiots French avantgarde is broken. Hence arrive the Swiss and cavalry with Charles d Amboise, and - ahistorically I notice, the French general king Louis XII . Etujoukko on murtunut menetettyään kaikki kevyet ratsumiehet. Saapuu toinen aalto. Kolme blokkia sveitsiläisiä piikkejä, battaglian komentaja Charles d'Amboise - ja epäajanmukaisesti ranskalaisten kenraali, kuningas Louis XII

Enter my attack battaglia three blocks of Swiss - to give Venetians  a fighting chance. Two troops of mounted arquebusiers and a troop of Scottish mounted Archers ie. troops armored liked gendarmes but carrying crossbows in addition to lances. Quite a lot of hitting power, but still under strength in comparison to Venetians.

 

Hampered and harassed by shot and light cavalry 2 Swiss blocks managed slowly to get into charging position.

Bernese have charged, and lost the battle since they had no support. Karhulipun alla rynnäköineet berniläiset ovat vetäytyneet hävittyään tuetulle benetsialaispiikkineliölle. 

At round fourteen third wave arrived. The Swiss and Scots had failed to breach Venetian line- indeed
 they had suffered heavier losses than the Venetians. Second set to Venetians.

Third wave consisted of cavalry battaglia with excellent commander, two units of gendarmes and two units of mounted medium crossbowmen. Infantry battaglia had three native French pikeblocks, each with supporting crossbowmen or arquebusier unit, two blocks of landknecht pikes, with a unit of arquebusmen, a block of italian mercenary halberdiers with a line of crossbowmen.

At this point aim we agreed that Venetian aim of evacuation is fulfilled, if he can take majority of his pikeblocks and elmeti into safety.

Helas the shaken Bernese break and are destroyed, taking  with them unit of Scots that had run into support. Cavalry advances nicely into contact, but infantry is having hard time with bad command and the remains of Swiss blocks in front. On the other hand bad commands are making the Venetian retreat slow affair too.

 Footsloggers still tarrying. Gendarmes and Elmeti have had a slaughter of epic proportions leaving both shaken.

Venetians show battlelust and try to break the rapacious mountain invaders, but loose the push of the pike. And, if I remeber correctly, broke.

In the end Venetians retreat with parts of their cavalry but the shaken Elmeti get smashed and broken by the untouched gendarmes. Evacuation of centre gets speed, but is hit on the side by gendarmes, who annihilate one pike block and together with the advancing pikeblocks could smash two in the centre at the point game ended to time constraints. So majority of pikes cut off from retreat or lost and half of heavy cavalry broken my opponent conceded the last set to French. Match 2-1 to Venetians, who also inflicted huge losses on the French waves.

Overall the very loosely defined scenario worked decently. Were I to do it again I might define Venetian deployment as starting in march order - with troops either in columns or just deployed one after another facing their own table egde. Also the victory conditions might need to take into account the casualties.

Overall game ran smoothly. With over a year since last game of pike and shotte we were referring to rules constantly, but the game did not get bogged down by this. Some kinks need to be checked - like the use of proximity rule. And lots of complementary painting needs to be done. A nice beginning to gaming year and we managed to get one game in January. 

New Year, slow progress Uusi vuosi, hidasta edistymistä

Ideas of having some mega gamingsessions during the holidays went down the drain with nasty flu. Since my painting table was invaded by my wifes puzzle also the painting progress has been slow. (To be fair it is her table originally and she has done a puzzle on it for last ten years every Christmas holiday so I can't complain too loudly.)

With that said I have  slowly come into gear first with some 15 mm Legio Heroica crusaders to use as Saga warband - or with reinforcements perhaps in Lion Rampant.

 At the same time I have been slowly working on getting Sipahis of the BFaS ottoman Skirmish force into playing condition. Motivation on this hs been somewhat lackluster - we are eagerly waiting for the Deluge to see what changes

Warband has been fun change - limited amount of figures and somewhat different color schemes.
Still a work in progress, but seems to proceed rapidly whenever I find time to work on it.



As a side project I have aqcuired larger playing surface 200cm by 120cm. With a wish to fill it with troops next game has been agreed to be Pike and Shotte Italian wars.

My opponent will be bringing his exquisite Venetians whom I aim to thrash with brutal numerical superiority in a scenario inspired by Agnadello.
Hence I needed to dig up the Black Band landsknechts who were overtaken in painting queu by the BFaS troops over a year ago.

My intention was to add some finer details, but I ended just painting bases in different shades of green - one of the stages I hate. At the same time I did same operation on some Ronin figures, some fencing and touched up the sides of some sipahi bases. I may still have time to do some work on the band before the game on Sunday, but these guys will be deployed less than ready.

Joululoman pelisuunnitelmat kariutuivat sitkeään flunssaan, maalaus on pitkään takunnut. Hitaasti kuitenkin teko vaihde alkaa löytyä. Legio Heroican  ristiretkeläisiä Sagaan, hidasta edistystä ottomaani ratsuväen parissa ja pitkästä aikaa töitä Pike and Shotte Italian sotien joukkojen parissa.

Next regiment - Imperial tercio WIP

Next group on painting table is group of Matchlock miniatures musketeers and assorted command together with Black Hats pikemen. In their light blue and greys they may serve as Tillys veterans or in By Fire and Sword as any nameless regiment of old type infantry regiment. Goal is again to get semiuniform look. Enough same colors to make these guys unit and just enough variety to avoid the too modern military look. Also I want these small guys to be light enough in color to be readily visible in normal playing table distances.

 

 

Catholig league tercio, assorted painting table disorder and roasted pig

 

Paavillinen rankaisuretki Venetsian maille

1509 paavi ei ollut yhtään tyytyväinen Venetsian tasavaltaan, joka oli vallannut useita kaupunkeja Romagnassa. Liittokunta, jossa olivat mukana Ranska, Espanjan kuningas, Saksan keisari, paavin omat joukot ja Italian pikkuvaltioiden edustajia oli sopinut tasavallan palauttamiseta ruotuun jo vuonna 1508.

Tämä sotien vaihe tarjosi taustan eiliselle  fiktiiviselle ottelulle.

Paavillisena marssitin kentälle kolme battagliaa:
Ferrante Gonzaga komensi koko osastoa keskiverto komentoarvolla

Ratsuväen battagliaa komensi Orsini
alaisinaan italialaista gendarme ratsuväkeä (2 yksikköä raskasta ratsuväkeä)
 kevyen ratsuväen ampujia ja varsijousimiehiä (kevyttä ratsuväkeä, aseina arkebuusit/ jalkajouset, palkkasotureita)

jalkaväen ensimmäinen battaglia - nimeämätön komentaja
Firenzeläisiä ja landsknechtejä (2 yksikköä piikkejä  - palkkasoturilisäsäännöllä.)
Paavin sveitsiläiskaartia (1 yksikkö hilparimiehiä- 2 käden aseet lisäsäännöllä.)
Italialaisia ja saksalaisia arkebuusimiehiä (2 yksikköä arkebuusimiehiä - palkkasotureita)

Jalkaväen toinen battaglia - nimeämätön komentaja
Gascognelaisia apujoukkoja (1 piikkiyksikkö, 1 varsijousiyksikkö - palkkasoturilisäsäännöllä.)
Grisoneja, eli Harmaan liiton sveitsiläisiä ( 1 piikkiyksikkö - ei sveitsiläisten lisäsääntöjä, palkkasotureita.)
ja saksalaisia arkebuusimiehiä (arkebuusiyksikkö - palkkasotureita.)

Vastassa oli Venetsialainen kenttäarmeija komentajanaan joku Archangelo, joka maineensa puolesta oli keskinkertainen komentaja

Ratsuväkeä venetsialaisella oli vain raskaita elmetejä ( 3 yksikköä)

Etummainen jalkaväki battaglia sisälsi
Parasta italialaista piikkimiestä (3 yksikköä, palkkasotureita)
ja la Serenissiman kuuluisia ampujia (2 arkebuusi palkkasoturijoukkoa)

Reservibattaglia
Piikkejä (2 yksikköä, palkkasotureita) ja varsijousimiehiä (2 yksikköä)

Pisteissä minulla oli hienoinen ylivoima, mutta tilanne vaikutti melko tasaväkiseltä.

Maasto oli tasaista, pienten metsäsaarekkeiden pilkkomaa ja keskellä taistelualuetta oli kaksi peltoaukeaa, joiden sovimme antavan näkösuojaa ampuma-aseilta, mutta olevan muuten ilman peliteknistä merkitystä.

Taisteluun lähdettiin pöydän vastakkaisista kulmista. Omat joukkoni lähtivät kolonnina vasemmalla 2. battaglia, kärjessä komentaja, perässään ampujat ja sitten piikit. Keskellä eteni ratsuväki - myös ampujat edellä. Oikealla laidalla vastaavasti jalkaväkeä ampujat edellä piikit perässä.

Vastutsajan kolme battagliaa olivat peräkkäin. Ratsuväki edellä taisteluvalmiina, etummainen battaglia kolonnana valmiina levittäytymään vasemmalle ja reservibattaglia muodon perällä taisteluvalmiina.

Alkukierroksien aikana oma ratsuväkeni eteni verkkaisesti ja jalkaväkeni reippaasti.
Vastustajan kolonna eteni hitaahkosti, reservibattaglia hyvin hitaasti ja ratsuväki vihdoin liikkeelle lähdettyään ravasi melkein rynnäkköetäisyydelle vasemmasta sivustastani, joka oli edelleen.

Pelin kulkua leimasivat epätavallisen runsaat kömmähdykset komentoheitoissa. Nähtyään etummaisena marssineet ranskalaiset varsijousimiehet - edelleen marssikolonnassa - Venetsian valioratsuväki kannusti ratsunsa täyteen laukkaan... suoraan poispäin joukoistani. Tämä kömmähdys oli yksi pelin merkittävimmistä. Ennenkuin ratsuväki ehti palata olin saanut ampujani riveihin ja ensimmäisen piikkineliön tukemaan heitä. Ratsuväen häröily aiheutti myöskin ruuhkaa ja tukki reservibattaglialta etenemistiet kosketukseen.

Taistelun keskivaiheessa pääsin kärjessä olevilla ampujillani aiheuttamaan tappioita toisaalta vastustajan kärkiratsuväelle, toisaalta hänen vasemman laitansa  eteneville piikeille. Joista yksi vielä komentosekaannuksen vuoksi vietti useamman kierroksen pelikentän ulkopuolella.

Venetsialaisen ongelmana oli joukkojen saapuminen taistelukentälle vähitellen. Ratsumiehet ja piikkineliöt saivat kyllä ampujani turvautumaan piikkineliöiden tarjoamaan suojaan, ja viimein paikalle saapuneet arkebuusit pellon suojasta alkoivat kuluttaa ampuvien yksiköideni kestävyyttä.

Ampumisen heikentämät piikkineliöt jäivät molemmat vuorollaan käsikähmässä kakkosiksi ja murtuivat. Venetsian ratsuväen kärkijoukko murtui ampumiseen, toinen osasto karautti uljaaseen käsikähmään ja kolmas - kenraalin kompuroitua komentonsa - pakeni oman reservibattagliansa läpi takamaastoon.

Ratsuväenkahakassa paavillinen ratsuväkikään ei saanut taistelukosketukseen kuin yhden osaston. Muutaman onnekkaan nopanheiton jälkeen raskaita tappioita kärsineet Orsinin pojat saivat venetsialaisen ratsuväen ajettua karkuun ja murrettua ratsuväkibattaglian.

Vastustajan taistelutahto alkoi tässä vaiheessa olla murtunut ja paavilliset osastot etenivät kaikilla rintamilla. Lähitaistelukosketusta ei kuitenkaan ollut ja pelkkä ampuminen ei riittänyt murtamaan venetsialaisen joukkoja - ennenkuin venetsialaisen tappioita kärsinyt arkebuusiyksikkö yritti saarrostaa liian ahnaasti edennyttä kevyttä ratsuväkeä. Sivusta lähietäisyydeltä ammuttu  mahdollisuustuli kuitenkin pysäytti tämän yrityksen ja mursi lopullisesti toisen vastustajan kolmesta battagliasta.

Viihdyttävä peli-ilta, jossa toki yllättävän suureen rooliin nousivat muutamat epäonnistuneet ja kömmähtäneet komentoheitot. Niitä tuli kyllä molemmille osapuolille, mutta varsinkin venetsialaisratsuväen viinitauko taistelun alkuvaiheessa aiheutti seurauksia läpi koko taistelun.